Doughboy -ruokablogi

No Knead Bread

No Knead Bread

Ingredients

  • 470 g bread or all-purpose flour
  • 10 g salt
  • ¼ tsp dry yeast
  • 350–450 g lukewarm water

Adapted from a recipe by Jim Lahey written up by Mark Bittman in the New York Times on November 8, 2006.

In a bowl, combine the flour, salt, and yeast. Pour in the water, and mix with a spoon until combined. A note about the amount of water: depending on your climate, the water content of your flour varies quite a bit. Flour is hygroscopic, i.e., it absorb water from the surrounding air. If you live in a humid environment, 100 grams of your flour will include more water than 100 g of flour in dry climate, such as the winters in North where I live. Start with 350 grams of water and add more until the dough feels too wet, doesn’t hold as a ball and pretty much looks ruined. This is the consistency that gives me the best, moist results. If you like your bread drier, use less water.

When you are happy with the dough consistency (I literally spend no more than 30 seconds mixing it, and never over-think the amount of water), cover the bowl, and leave for 12-24 hours in room temperature. I find 20 something degrees Celcius is fine.

Flour your working area, dump the dough, and stretch it making ears, fold them over, rotate 90 and repeat. Or just punch the dough with your fist so that it goes flat. The idea is to have a second rise.

Sprinkle oil in the bowl and put the dough back and let it rise for another 1.5–2 hours. The oil gives the bread a lovely crust, and also helps in releasing the dough from the bowl.

30 minutes before starting to bake, heat the oven to 230 degrees Celcius. I use convection oven, regular should work similarly. Place a heavy pot in the oven so that it is very hot when you put the dough in it.

When the pot and oven are hot, sprinkle some flour on the bottom of the pot. Dump the dough in the pot so that the oily surface is on top. Sprinkle some finger salt on the bread.

Bake 30 minutes with the lid on, then 15 minutes without a lid.

Let rest 20–30 minutes on a rack so that the water content in the bread has time to settle.

 

AvocadosLomittajakin liukeni varhain uudenvuodenaamuna viikon talvihuilausreissulle. Matka oli erittäin ruokaisa ja rentouttava, mutta kotiinpaluu on tavalliseen tapaan hieman ruhjovaa ja rähjäännyttävää. Tässä nyt alkupaloiksi matkaa ennakoiva postaus (jäi aikanaan uudenvuodenhulinoilta viimeistelemättä) joka tunnelmoi eräällä matkakohteeni perushöysteistä, guacamolella.

Reissun edellä jääkaappia eriasteisista mikrobiviljelmistä tyhjentäessä käteen osui kauhea virheostos, pari kuukautta vanha guacamole-purkki. Töhnän maku oli alkujaankin laimea ja teollinen, mutta amerikkalaiseen tyyliin lisäaineita oli sen verran että mönjä näytti edelleen kammottavan syömäkelvottomalta ja lensi siksi roskiin.

Pastanjauhajatkin puhuivat hiljan guacamolesta, joten tässä tölkkiversiota oleellisesti parempi resepti, joka on peräisin muutaman vuoden takaiselta joulunalusreissultani Santa Fe’hen. Ah! Sievän pikkukaupungin punertavat savitalot lepäilivät lumen alla – ja jokaikinen talo oli koristeltu punaisia chili-ristroja imitoivilla jouluvaloilla. Chiliä oli jopa joulunekuissa… ja jälkiruokana unelmankeveitä hunajaan dipattavia sopaipillaseja.

Tiedän että Taikinapoika ja minä olemme vahvasti eri mieltä siitä mikä on ideaali guacamolen koostumus – veljen versio on hyvin erilainen, silti herkullinen. Itse vastustan tomaattia tässä ruoassa. Uudessa Meksikossa on tapana sotkea guacamoleen tomaatteja vain kesäisin kun tomaatit ovat oikeasti herkullisia – lisää paikallisista perinteistä Huntley Dentin mainiossa kirjassa Feast of Santa Fe. Toisinaan suosimassamme Mama Mexico -ravintolassa Manhattanin Upper West Sidella (“go early or go deaf” – paikka on yleens? tupaten täynnä ja siellä raivoaa äärimmäisen meluisa mariachibändi) tämä sama guacamole valmistetaan pyynnöstä näytösluontoisesti asiakkaan pöydässä.

Guacamole

1 kypsä avocado
1/4-1 limetin mehu, hädässä saman verran sitruunamehua. Mutta älä saata itseäsi tällaiseen hätään.
1 pieni murskattu valkosipulin kynsi, keskellä oleva vihreä itu poistettuna
1/2 – 1 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria
tuoretta korianteria
hiukan vihreää chiliä
(tomaatti hyvin pieneksi kuutioituna)

Halkaise alligaattoripäärynä, kopauta kiveä kokkiveitsen terällä ja väännä se irti, ja hakkaa hedelmäliha kermamaiseksi tahnaksi kulhossa yhdellä tai kahdella lusikalla. Jos tarvitset yleiskonetta, hedelmä on liian raaka ja ruoka pilalla – sori. Lisää muut ainekset. Säädä happamuus mieleiseksesi annostelemalla limetin mehua asteittain ja maistelemalla välillä. Tarjoa tortilla chips -maissilastujen kanssa tai tacojen päällä.

Pari teknistä juttua avocadoista. Suosin tavanomaista tummanvihreää ja ryppyistä tyyppiä. Joskus kaupoista löytyvä jalkapallonkokoinen vaaleanvihreä avocado on parilla pistokokeella maistunut vain vetiseltä. Painan avocadoa varovasti: kypsä antaa vähän periksi. Raa’asta avocadosta ei kannata guacamolea tehdä – rakenne on väärä ja maku kauhea. Avocadon pitää olla niin pehmeä, että sisuksen voi muhentaa lusikalla sitä vääntämättä ;) Koska usein saatavilla on vain raakoja avocadoja, pistän hedelmän muovipussiin kypsymään päiväksi pariksi tomaatin kanssa (tomaatti seurustelee avocadon kanssa etyleenin välityksellä, joka on käsittääkseni kaasumuotoinen kasvua signaloiva hormoni…) Jos avocadossa puolestaan halkaistaessa on ruskeita viiruja tai laikkuja, se on jo liiankin kypsä ja kolhiintunut. Koska avocadon ostaminen on venäläistä rulettia pienin panoksin, kannattaa ostaa ja kypsyttää pari ylimääräistä hedelmää kerralla.

Avocado muuttuu hapettuessaan ruman mudanväriseksi. Oletan että askorbiinihappo estää tämän prosessin, eli siksi guacamole kylvetetään yleensä sitrusmehuissa. Jos teet tahnan etukäteen, lisää sitrus heti, ja varmuuden vuoksi painele vielä guacamolen pintaan tiiviisti elmukelmu hapetusta vähetämään. Meillä tätä ongelmaa ei ole, koska guacamole syödään hartaasti ja heti, viimeisistä nokareista taistellen.

Julkaistu ensimmäisen kerran 8.1.2006.

1 Myllärin Paras pyöreä piirakkapohja makeaan leivontaan
1/2 kuppia mantelilastuja
1/2 kuppia fariinisokeria
1/3 kuppia kaurahiutaleita
1/3 kuppia vehnäjauhoja
3/4 tl suolaa
85 g normaalisuolaista voita jääkaappikylminä paloina
2 isoa tölkkiä valutettuja säilykekirsikoita (sellaisia vajaan litran tölkkejä)
puolikkaan sitruunan mehu
1/3 kuppia sokeria
1/4-1/2 kuppia maissitärkkelystä tai perunajauhoja kirsikoiden vetisyyden mukaan

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Sekoita mantelit, fariinisokeri, kaurahiutaleet, vehnäjauhot ja suola keskenään. Sekoita käsin kylmä voi murujen sekaan ja laita sen jälkeen ainakin vartiksi jääkaappiin.

Valuta kirsikat hyvin ja sekoita sen jälkeen sitruunamehu, sokeri ja tärkkelys. Tärkkelys muuttuu läpikuultavaksi liejuksi; lisää tarpeen mukaan enemmän, jos täyte näyttää kovin vetiseltä. Alkuperäinen resepti on 1/4 kuppia, mutta määrän voi huoletta tarvittaessa tuplata.

Voitele korkeareunainen piirakkavuoka, kaulitse taikinapohja pyöreäksi ja asettele vuokaan. Kaada kirsikat taikinan päälle ja ripottele sen jälkeen manteli-kaurahiutalesekoitus kirsikoiden päälle tasaiseksi kerrokseksi.

Paista ensin vartti 175 asteessa ja sen jälkeen n. 40 min 160 asteessa. Anna jäähtyä yön yli ja tarjoa jääkaappikylmänä.

Lähde: http://foodwishes.blogspot.fi/2012/07/shes-not-my-cherry-pie-shes-our-cherry.html

Savulohitahna

lämminsavulohta
majoneesia (Kavli normaali)
parmesaania raastettuna
Heinz culinair -ketsuppia
shalottisipulia hienoksi hakattuna
maustekurkkua hienoksi kuutioituna
balsamiviinietikkaa
pippuria

Sekoita kaikki käsin tahnaksi. Käytä paahtoleivän tai bagelin päällä.

Lihakeitto

n. 2 kg naudan etuselkää (Reinin pihvikarjan on mainiota)
laakerinlehtiä
4-6 isoa sipulia
suolaa
pippuria
maustepippuria
lanttu
palsternakka
4-5 isoa porkkanaa
n. 1 kg siikli-perunoita
juuriselleri
tuoretta persiljaa

Laita liha kylmään veteen kokonaisena tai pariin palaan leikattuna niin, että se peittyy. Kahden kilon pala tarvinnee noin 3 litraa vettä. Kuori vaahto, kun vesi alkaa kiehua. Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää parikymmentä musta- ja maustepippuria, jokunen laakerinlehti sekä muutama iso sipuli lohkoiksi leikattuna.

Keitä lihaa kaksi tuntia, tai kunnes se on mureaa. Nosta liha pois ja jätä jäähtymään.

Lisää kuutioidut juurekset ja suola ja keitä niitä tunti-puolitoista, mutta jätä perunat vielä pois tässä vaiheessa. Lisää perunat ja anna kiehua vielä 20-30 minuuttia. Kun perunat alkavat olla kypsiä, lisää sekaan isoiksi kuutioiksi leikattu liha. Anna lihan lämmetä kunnolla pienellä lämmöllä.

Tässä vaiheessa lanttu, palsternakka ja juuriselleri ovat liki kadonneet liemeen, porkkanat ovat edelleen napakoita, mutta perunatkin alkavat hajota mukavasti. Sekoita lopuksi joukkoon hakattu persilja ja tarkasta maku. Lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile kovan ruisleivän ja voin kanssa.




Postings by Month

Latest comments

RSS
  • Andres: Nyt on kokeiltu gleuetniton versio te4ste4 kakusta. Korvasin vehne4jauhot suoraan...
  • Porkkana: Kiitos hienosta ohjeesta! Selaisin useita ohjeita, mutta tämä oli paras. Itse olen...
  • Antti: Hei Ulla, Minäkin olen käyttänyt aiemmin osso bucossa lähes poikkeuksetta paljon...
  • Ulla: Heips Olen intohimoinen osso bucon ystävä, joten ajattelin kokeilla tätä versiota. Itse...
  • Kipinä: Pettymys. Rouhe ei toimi taikinassa ja kuorrutteesta tulee liian vetelää tuolla...
  • Pauliina: Huomasin vasta nyt, että Taikinapoika on tehnyt paluun! Lisää paluita!
  • Pike: I will taste it again ? – The first experience in the East was an so infernal...
Locations of visitors to this page