Pasha is a traditional Finnish Easter dish, especially in the eastern parts of the country. It was brought here by the Russian Orthodox church hundreds of years ago, and is eaten to celebrate the end of the lent. You may know pasha with a little different name – pascha, pashka, or something similar. Pasha or ????? is a Russian word for Easter, originally from a Hebrew word pesah. The transliteration from Cyrillic alphabets explains the small variations in the name.

Pasha is really energy rich food – its main ingredients are quark (milk curd), cream, butter, eggs and sugar. Dairy animals produce milk fats whether you use them or not, so after the lent you had a surplus of cream. It was then used to make pasha. I’m referring to the days when agriculture was the predominating livelihood :)

Traditionally pasha is made in wooden, pyramid-shaped molds. Since Easter is the biggest holy day of the Russian Orthodox church, the molds are often carved with religious symbols such as XB, short for Hristos voskrese (???????? ????????) – Christ is Risen. The pyramid shape reminds of the Jews’ slavery in Egypt.

Pasha

250 g quark / curd cheese (in US, look for tvorog in Russian stores)
50 g butter
3 tbsp sugar
1 dl raisins
1/2 dl candied lemon zest (sukaatti, suckat)
1/2 dl crushed almonds
3 tbsp orange marmalade
1 tsp vanilla extract
1 tbsp lemon juice (about 1/2 lemon)
2 dl whipping cream

Unless you use Russian tvorog, put the quark or curd cheese in a coffee filter for 12 hours. During that time the liquid will separate which makes for a denser Pasha.

Mix sugar and butter until airy and smooth. In a separate bowl whip the cream. Add all the rest ingredients to the sugar and butter mixture, mix until smooth, and finally carefully add the whipped cream.

Pour the mixture in a double-layered coffee filter, and let stand in a fridge for 24 hours.

When 1-2 dl of liquid has dripped from the pasha in the fridge, tip it over on a plate and decorate with candied lemon zest and raisins.

Kulitsa is also a Russian Easter dish, which is often eaten with pasha. It is a sweet, buttery, and incredibly tasty loaf, which is sliced like bread and and topped with heaps of pasha.

I urge you to try this, it is absolutely delicious!

Kulitsa

(1 huge loaf or 2 smaller)

2 dl milk
25 g fresh yeast or equivalent amount of dry yeast
1/8 g saffron
1 tbsp cardamom
1/2 tsp salt
1 egg
1 dl sugar
2 tbsp candied lemon zest (sukaatti)
1 dl raisins
1/2 dl crushed almonds
7 dl all purpose flour
125 g butter

Make a dough (as you would for any bread/roll), and let it rise for 30 minutes. Make one or two round loaves on a baking sheet covered with parchment paper. Decorate with dough strips, candied lemon and raisins (make e.g. letters XB).

Heat the oven to 180 C (355 F), but don’t let the loaves rise for longer than it takes for the oven to heat, otherwise they will loose their shape.

Bake for 30 minutes.

Update

This is Anna’s version of the same recipe – the kulitsa is on the background but it’s really the star attraction here. Perfect for an artery-clogging Easter breakfast!

Pasha

250 g maitorahkaa
50 g voita
3 rkl sokeria
1 kananmuna
1 dl rusinoita
1/2dl sukaatteja
1/2 dl mantelirouhetta
3 rkl appelsiinimarmeladia
1 tl vaniljasokeria
puolen sitruunan mehu (1 rkl)
2 dl kuohukermaa vaahtona

Jos et käytä venäläistä maitorahkaa, valuta rahkaa suodatinpaperilla vuoratussa kahvinsuodattimessa noin 12 h jääkaapissa.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kaikki muut ainekset, lopuksi vaahdotettu kerma, ja sekoita huolella.

Painele massa kahdella suodatinpussilla verhottuun kahvinsuodattimeen, jätä keskeltä vähän koholle sillä pasha painaa valuessaan. Anna valua jääkaapissa vuorokauden verran.

Kumoa tarjoilulautaselle, koristele rusinoin ja sukaatein.

Kulitsa

(1 valtavan iso tai 2 pienehköä)

2 dl maitoa
25 g (1/2 palaa) hiivaa
1/8 g sahramia
1 rkl kardemummaa
1/2 tl suolaa
1 muna
1 dl sokeria
2 rkl sukaattia
1 dl rusinoita
1/2 dl mantelirouhetta
n. 7 dl vehnäjauhoja
125 g voita tai margariinia

Tee hiivataikina, anna sen kohota 30 minuuttia. Leivo nousseesta taikinasta pyöreä leipä tai kaksi leivinpaperilla, koristele taikinasuikeroin ja -kirjaimin sekä rusinoin ja sukaatein. Älä kohota enää pitempään kuin mitä uunin esilämmitys 180 asteeseen kestää, muuten leipä menettää muotonsa. Paista 180 asteessa 30 minuuttia. Tarjoa viipaleina, sivele paksulti pashaa päälle.

Living in New York, I’m constantly homesick for good bread. In my neighborhood bodegas, the bread is suffocated in plastic; the sweet stuff comes from Entenmann’s and would survive a nuclear winter. A Dominican bakery that is just a few blocks from us makes fresh pastries every day – unfortunately the bakers there are rather heavy-handed with artificial flavors and food colorings. “Artisanal” breads are available in most gourmet markets – but that almost invariably means sourdough, which is not the flavor I look for in white bread. Besides, the entire concept of gourmet bread is just plain silly – good bread should be available everywhere. The Greek bakeries in Astoria satisfy all my cravings and Portuguese bread can’t be beat, but trips there involve subways, trains, or the snail-paced M60 bus.

I learned to bake yeast bread before I started grade school. Yeast-based breads take time: over the long and chilly President’s Day weekend, I finally decided to satisfy my cravings. Tartine Gourmand’s brioche pictures inspired me to combine French brioche and kouglof techniques with my Finnish pulla heritage. This is the result:

Brioche

(makes 5)

500 g all-purpose flour
25 g baker’s yeast or one sachet of active dry yeast
2 eggs
100 g butter (at room temperature, cut into little pieces)
1 tsp salt
65-85 g sugar
0.75 dl warm (but not too warm) milk

1 dl raisins
2 tbsp dark rum
a handful of almond slivers

one beaten egg for basting

Mix the flour and the active dry yeast. Add the warm milk,salt, sugar, and one of the eggs, mix vigorously. Add the other egg, knead for 5-10 min; then add the butter. (If you are using fresh baker’s yeast – my preference whenever available – crumble the yeast in tepid milk, then add salt, sugar, and flour.) Add a bit of flour or milk if the dough feels too dry or very runny. Knead until the dough separates from the bowl. Cover with a tea towel. If you let the dough rise overnight in the fridge, take it out to room temperature for at least 1.5 hours so that the dough reaches room temperature before you shape it. My favorite method is to fill the kitchen sink with hot tap water, put the bowl in the water (it will float): the dough will rise in 30-60 minutes. Let the raisins soak in rum in the meantime.

When the dough has doubled in size, punch it down, and sprinkle it with a little extra flour to get a ball of dough that is not sticky. Roll out the dough into a rectangle – in my minuscule Manhattan kitchen, I use a clean, lightly floured polyethylene cutting board to do this. Sprinkle the almond slivers and raisins (and possibly a bit of extra butter) on the top of the dough, and then roll up the dough in jellyroll fashion, starting from the longer side. Cut into six pieces. Butter a muffin tin (I used one that has six 9 cm / 3.5” cups). Put five pieces into the cups; if you wish to make Parisian-shaped brioche with small heads, cut the sixth piece into fifths, shape into balls, and fuse them on top of the bigger pieces. Baste with beaten egg and let rise for 30 minutes. Bake in 175 C / 350 F for about 20 minutes or until golden. Serve warm, perhaps with jam – I ate mine with Swedish raspberry-blueberry preserves from the IKEA in New Jersey.

Bloggaaminen on minulle keskeinen tapa pitää yllä muutakin kuin Instant Messenger -kirjoitustyyliä äidinkielelläni joten en vielä täysin luovu suomenkielisestä postaamisessa.

Amerikassa asumisen tylsiä puolia on hyvän leivän puute. Toki Suomessakin hukutamme loistavan leipäperinteemme aivan liian heppoisin perustein supermarkettien muovipusseihin, mutta koska kasvoin pullantuoksuisessa kodissa uuninlämpimällä Elannon häälimpulla, kunnon leipää tulee välillä tuskallisen ikävä. Hapankorppuja saa täällä joka marketista, mutta hyvä sekaleipä ja usein ihan tavallinen valkoinen leipäkin ovat kiven takana. Gourmetmarketit myyvät inhottavan hapantaikinapohjaisia patonkeja – 4-5 dollaria leivästä joka vanhenee päivässä ei innosta. Makeat leivonnaiset ovat lähikaupoissa ja parin korttelin päässä sijaitsevassa dominikaanileipomossa lähinnä ikisäilyvää lajia. Suomalaiseen makuun täydellistä vaaleaa leipää saa portugalilaisista leipomoista, mutta lähimmät tietämäni ovat Mineolassa Long Islandilla ja Newarkissa New Jerseyssä – eli vähän kuin pitäisi junailla itsensä Helsingistä Hyvinkäälle jokapäiväisen leivän perässä. Huomattavasti lähempänä – silti tukkoisen bussimatkan päässä – sijaitsevat Astorian ihanat kreikkalaiset leipomot.

Kun nyt osui kohdalle pitkä juhlapyhäviikonloppu ja sen verran kovat pakkaset että tekee mieli pitää päällä hehtaarikokoista jenkki-uunia (uunin käyttö on täällä suunnilleen 6 kk vuodesta tuskallinen ajatus kuumuuden ja kosteuden vuoksi), sekoittelin keskenään Tartine Gourmandin kuvien inspiroimana briossi- and kouglof- reseptejä. Mutta koska opin pullataikinan niksit jo aivan pienenä, luisuin väistämättä pilkuntarkoista ranskalaisresepteistä tutummille urille. Tavoittelin briosseja joita minulla oli aikoinaan tapana ostaa Stockan konditoriatiskiltä.

Briossi

(5 minibriossia)

500 g vehnäjauhoa
puolikas hiivapala
2 munaa
100 g huoneenlämpöistä voita pieninä palasina
1 tl suolaa
65-85 g (eli vajaa dl – 1 dl) sokeria
3/4 dl kädenlämpöistä maitoa

1 dl rusinoita
2 rkl rommia
kourallinen mantelilastuja

munaa briossien voitelemiseen

Tee hiivataikina aivan kuin leipoisit pullaa. Anna kohota – tuplasti jos haluat parantaa briossien makua. Liota samaan aikaan rusinoita tilkassa rommia. Kaulitse kohonnut taikina nelikulmioksi – käytän miniatyyrikeittiössäni jauhoitettua muovista 40 x 30 cm leikkuulautaa. Ripottele taikinaneliölle rommirusinat ja mantelilastut; rullaa kuten kanelipullat, leikkaa kuuteen osaan, laita viisi paloista voideltuun muffinpannuun. Paloittelin kuudennen pullan viiteen osaan ja pyörittelin siitä pikkuiset pallot isojen palojen päälle jäljitellen pariisilaisbriossien muotoa. Anna kohota vielä puoli tuntia, voitele munalla: paista 175 C:ssa 20 min tai kunnes kullanruskeita. Tarjoa lämpiminä joko sellaisenaan tai hyvän hillon kera – minun hilloni oli New Jerseyn IKEAsta ostettua ruotsalaista kuningatarhilloa ;)

En yleensä osta banaaneita, koska pidän niistä melko kovina, ja suurin osa ehtii kypsyä liian pehmeiksi ennen kuin muistan syödä viimeiset pois. Kelläpä ei olisi silloin tällöin nurkissaan hieman ylikypsiä, ruskealaikullisia banaaneita? Seuraavan kerran kun mietit, mitä tekisit niille kahdelle viimeiselle, muista tämä helppo banaanileivän resepti.

Banaanileipä ilmestyi amerikkalaisiin keittokirjoihin 1930-luvulla, kun leivinjauhe ja ruokasooda alkoivat yleistyä kotitalouksissa. Vaikka modernit kohotusaineet olivat eurooppalainen keksintö, amerikkalainen Eben Norton Horsford kehitti jo 150 vuotta sitten Rumfordiksi nimeämänsä leivinjauheen. Moni vanhempi ihminen Suomessakin puhuu vielä “rumfortista”.

Banaanileipä on siis koostumukseltaan kakkumainen, eli taikinaa ei vaivata muiden leipätaikinoiden tapaan.

Banaanileipä

70 g huoneenlämpöistä voita
1,2 dl sokeria
1,2 dl fariinisokeria, mittaa tiiviiksi paineltuna
1 muna
2 valkuaista
1 tl vaniljauutetta
2 kypsää reilun kaupan banaania
4 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1/4 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1,2 dl kermaa
1,2 dl pähkinärouhetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele ja korputa tai vuoraa leivinpaperilla suorakaiteen muotoinen vuoka (esim 10x30x7 cm).

Muussaa banaanit käsin tai haarukalla pehmeäksi mössöksi. Murskaa pähkinät karkeaksi rouheeksi ja paista pannulla hetken aikaa, kunnes rouhe alkaa hieman ruskistua ja muuttuu aromaattiseksi. Sekoita jauhot, sooda, leivinjauho ja suola valmiiksi omassa kulhossaan.

Vatkaa voita omassa kulhossaan kunnes se muuttuu kuohkeaksi. Lisää sokeri ja fariinisokeri ja sekoita hyvin. Sekoita joukkoon vaniljauute, muna ja valkuaiset. Lisää banaanimössö ja vatkaa nopealla asennolla puoli minuuttia. Taikina on tarkoitus jättää hieman muhkuraiseksi, joten laita käsivatkain tai yleiskone syrjään tässä vaiheessa . Liialla sekottamisella leivästä tulee muffinssimaisen kuminen.

Sekoita lastalla varovaisesti käännellen jauhot ja kerma banaaniseokseen. Vuorottele jauhojen ja kerman lisäystä pari kertaa. Lisää lopuksi pähkinärouhe samalla tavalla. Sekoita kunnes kuivat aineet ovat juuri sekoittuneet märkiin, ja taikina on vielä hieman epätasaista.

Kaada taikina tasaiseksi kerroksesksi vuokaan ja paista 55-60 minuuttia, eli kunnes keskelle tökätty tikku tulee ulos puhtaana.

Banaanileipä on hyvää lämpimänä, mutta erinomaista myös kylmänä seuraavina päivinä, kun maut ovat ehtineet tasaantua.

Bagel on yksi niistä sanoista, joiden suomalainen kirjoitusasu on minulle täysi mysteeri. Baageli sopii jotenkin paremmin suuhun kuin lyhyen ytimekäs, ja varmasti oikeampi bagel. Lausuttuna ongelmaa ei ole, baagelia vaikkapa Wayne’s Coffeen tiskillä tilattaessa englantilaisesta ääntämisasusta juontuva “beigeli” tuntuu täysin luontevalta.

Baagelit tunnettiin Puolassa jo 1600-luvulla, ja itä-Euroopasta tulleet juutalaissiirtolaiset toivat ne mukanaan Amerikkaan, missä ne ovat nykyisin hyvin suosittuja. Kauppojen baagelihyllyt ovat todella runsaat, niitä saa suolaisina ja makeina sekä monella tavalla maustettuna.

Suomessa tilanne on valitettavasti toinen: juuri missään niitä ei myydä. Kun kysyin muuten mainiosti varustetun lähi K-supermarkettini leipäosaston vastaavalta mistä niitä voisi saada, hänen vastauksensa oli: “Tosi moni on kysellyt baageleita, mutta en tiedä mistä niitä saa. Olen soittanut kaikki lähialueen leipomot läpi, mutta kukaan ei tee niitä.” Ennen kauppakierrostani olin luonnollisesti googlannut Suomen baagelitilanteesta sen vähän mitä siitä on kirjoitettu. Tiesin, että Dennis Bakery leipoo baageleita Kaarinassa myös pakasteiksi, ja ehdotinkin, että kauppias ottaisi ne valikoimiinsa.

Useamman suurenkin kaupan kierrettyäni olin jo vaipua epätoivoon, kunnes Sellon Prisman leipomosta vastattiin iloisesti että kyllä löytyy! “Ei tosin heti, mutta jos odotat 10 minuuttia, paistamme ne sinulle. Montako haluat?” Baagelit tulivat Tanskasta pakasteina, mutta olivat valmiina kaikin puolin maukkaita “everything”-mallisia, eli päällystetty ainakin seesamin- ja unikonsiemenillä sekä kuivasipuli- ja valkosipulirouheella. Lämpimien baageleiden huumaava tuoksu täytti auton kotimatkalla kasvattaen nälkää entisestään. Lempparitäytteeni lox schmear syntyi nopeasti:

Lox Schmear Bagel – savulohibaageli

2 everything-baagelia
50 g Philadelphia Extra Light -tuorejuustoa
1-1 1/2 tl kapriksia
1 tl limen mehua
1/4 tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
persiljaa
100 g kylmäsavustettua (kirjo)lohta
suolakurkkua
1 pieni punasipuli

Pilko kaprikset ja persilja pieneksi silpuksi ja sekoita lusikalla tuorejuustoon limemehun, suolan ja valkopippurin kanssa kunnes tasaisen kuohkeaa. Halkaise baagelit kahtia ja sivele ensin puolet tuorejuustoschmearista alapuoliskolle. Aseta savulohiviipaleet ja ohuesti viipaloidut sipulirenkaat schmearin päälle, sivele loput tuorejuustosta ja viimeistele suolakurkkuviipaleilla. Paina päälipuolisko paikalleen ja tarjoile heti tai pakkaa vaikka evääksi töihin.