Meille tuttuihin ruotsalais/suomalaistyylisiin kaalikääryleisiin liittyy mielenkiintoinen historia. Ruotsin kuningas Kaarle XII Kustaa hävisi 1709 Pultavassa, Itä-Ukrainassa, suuren pohjan sodan kuuluisimman taistelun Venäjän joukkoja vastaan. Pultavasta hän pakeni Moldoviaan, joka oli silloin ottomaanien hallussa. Suuruutensa huipulla 1600-luvun lopussa ottomaanien valtakuntaan kuului liki kaikki Välimeren ympärysmaat, nykyinen Kreikka ja Turkki mukaanlukien. Kaarle vietti Moldoviassa kaksi vuotta maanpaossa, minkä aikana hän yritti houkutella ottomaaneja sotimaan Venäjää vastaan, sekä lainasi heiltä varoja jatkaakseen sotaa. Kaarlen palattua Ruotsiin häntä seurasi joukko ottomaanien pankkiireita, jotka halusivat varmistaa velkojen takaisinmaksun. He asuivat Tukholmassa 1716-1732, jolloin kaalikääryleet, ruotsiksi kåldolmar, löysivät tiensä tukholmalaisten ruokapöytiin. Dolma on suora lainaus turkin kielestä, ja tarkoittaa kirjaimellisesti jotakin täytettyä. Aluksi kääryleet tehtiin Ruotsissakin viininlehdistä, mutta pian kääre vaihtui helpommin saatavissa olevaan kaaliin.

Ne lukijat, jotka eivät nukahtaneet tai vaihtaneet sivua historiaosuuden aikana, palkitaan Finfoodista mukaillen lainatulla reseptillä.

Kreikkalaistyyliset kaalikääryleet

n. 25 kpl

kahden kilon keräkaali
1 dl ohraa (rikotut pikajyvät ovat ok)
1 sipuli
2-5 valkosipulin kynttä mieltymyksen mukaan
pienen nyrkin kokoinen kyssäkaali
1 punainen paprika
400 g lampaan jauhelihaa
1 ruukkuminttu
2 tl timjamia
2 rkl hunajaa
mustapippuria
valkopippuria
200 g fetaa
suolaa
soijakastiketta
vaahterasiirappia
2 dl lihalientä
rosepippuria
portviiniä

Valmista ensin täyte. Keitä ohra kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori ja pilko sipuli, valkosipuli ja kyssäkaali pieniksi kuutioiksi. Kuutioi myös paprika.

Ruskista jauheliha, ja lisää kasvikset pannulle. Anna hautua noin 10 minuuttia. Mausta seos hienonnetulla mintulla, timjamilla, hunajalla, musta- ja valkopippurilla, sekä lorauta sekaan soijaa maun mukaan. Sekoita joukkoon kypsä ohra ja murustettu feta. Maista ja tarkista suola.

Laita kattilaan vettä 3/4 sen tilavuudesta. Koverra kaalin kanta ja keskusta pois ja nosta se kiehuvaan veteen. Kun lehdet alkavat irrota, nosta ne reikäkauhalla kylmään veteen. Nosta kaalinlehdet kylmästä vedestä ja leikkaa lehden paksuin osa pois lehtiruodista.

Täytä lehdet reilulla ruokalusikallisella täytettä ja kääri niistä kääryleitä. Nosta kääryleet vuokaan vieri viereen. Lorota kääryleiden päälle siirappia ohuena norona, ja muserra pinnalle rosepippuria.

Kypsennä kääryleitä uunissa 200 asteeessa. Kun kääryleet ovat saaneet vähän väriä, kaada lihaliemi vuokaan ja jatka kypsentämistä tunnin verran. Valele liemellä pariin otteeseen.

Kaada tarjoiluvaiheessa kääryleiden päälle loraus portviiniä antamaan maulle loppusilaus.

Kääryleet säilyvät jääkaapissa muutaman päivän, ja pakastuvat hyvin. Itselleni ne maistuvat myös kylminä suoraan jääkaapista :) Reseptin mukaan valmistettuna yhden kääryleen energiasisältö on noin 85 kcal.

Katuja kansoittavat monenlaiset tuoreet siirtolaiset: helleenien ja egyptiläisten lisäksi ainakin joka sortin latinot, bangladeshilaiset, kroaatit, brasilialaiset ja albaanit. Edullisia ja kotoisia ravintoloita on valtavasti. Lasi Brooklyn Lageria Brickissä ja jälkiruokaostokset Broadwaylla sijaitsevassa kreikkalaisessa leipomossa edustavat äärimmäisen suositeltavaa ajanvietettä. Syömään päädymme silti melkein aina kreikkalaiseen Stamatikseen kivenheiton päähän Broadwayn N/W-metroasemasta.

Stamatikseen on mentävä ajoissa, sillä muuten hillittömästä taramasalatan, hyvän leivän, souvlakin, tsatsikin, lampaankyljysten ja sitruunaperunoitten ahnehtimisesta seuraa hirveä ähky – puhumattakaan Mythos-oluen, retsinan ja karahvipunaviinin aiheuttamista painajaisista. Talon piikkiin saapuu aina vielä jälkiruoka siinä vaiheessa kuin ei jaksaisi enää palaakaan.

Stamatiksen vuoksi emme juurikaan laita kreikkalaista ruokaa kotona ajoittaisia feta- ja oliivi-mässääjäisiä lukuunottamatta. Seuraava reseptit ovat kuitenkin kulkeneet jo pitempään matkassamme. Ne ovat alkuperältään hämäriä ja autenttisuudeltaan todennäköisesti K-kaupan Väiskin tasoa. Suosittelen silti kokeilemaan. Jos inhoaa lammasta voi tyytyä nautaan tai nautasikaan. Mintun ja rusinat voi jättää pois jos ne oudoksuttavat. Itse kierran aniksen kaukaa kaikessa muussa paitsi lontoonrakeissa, mutta ouzoakin lihapullataikinaan voi lorottaa jos sitä sattuu kaapista löytymään.

Pseudokreikkalaiset lampaanjauhelihapullat

1/2 kg lampaanjauhelihaa
2 viipaletta paahtoleipää tai muuta vaaleaa leipää murennettuna
1 muna
1 tl timjamia
(1 tl kuivattua minttua)
(1/2 dl keltaisia rusinoita)
1-2 murskattua valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl vastarouhittua mustapippuria
1 hienoksi silputtu sipuli

Pyörittele edellämainitusta aineksista sekoitettu taikina pieniksi lihapulliksi korppujauhoissa. Paista niukassa oliiviöljyssä pannulla pyöritellen noin 10 minuuttia. Näiden kanssa hyvä kastike on nopea…

Tsatsiki

Sekoita yhteen
2 dl rasvaista maustamatonta jugurttia, Bulgarian- tai kreikkalaista
1 murskattu valkosipulin kynsi
noin 5-10 cm pätkä kurkkua karkeasti raastettuna ja kuivaksi puristettuna
2 tl valkoviinietikkaa
suolaa ja vastarouhittua mustapippuria mausteeksi

Lohkoperunat

Suomessa näitä saa esivalmiina kaupan pakastealtaista. Mutta helppoja ovat itsekin tehdä.
2-3 keskikokoista kiinteää perunaa / aterioitsija
oliiviöljyä
Herbes de provencea, timjamia tai rosmariinia
merisuolaa

Lohko perunat ja esikeitä niitä 4-5 min suolatussa vedessä. Valuta, siirrä kevyesti öljyttyyn laakeaan uunivuokaan, pirskota vähän lisää öljyä päälle. Paista uunin ylätasolla 225 asteessa reilut 20 minuuttia tai kunnes ovat kultaisia. Ripottele valmiitten lohkoperunoiden päälle merisuolaa ja mausteyrttejä.

Näiden lisäksi teemme yleensä vielä salaatin tomaatista, kurkusta, kotoa löytyvistä vihreistä lehdistä (mixed greens tai baby spinach) ja vinaigretesta (1 tl balsami-, valko- tai punaviinietikkaa, 3 tl oliiviöljyä, veitsenkärjellinen Dijon-sinappia, kaksi ripausta sokeria ja ripaus suolaa).