Kuten liki kaikki meillä käyneet sukulaiset ja tutut tuntuvat tietävän, suosikkikaupunginosiamme New Yorkissa on Astoria Long Island Cityssä. Astoriassa pankkiautomaatitkin puhuvat kreikkaa. Kahvilaelämä henkii eurooppalaista elämänlaatua. Lähi-itä alkaa Steinway Streetin vesipiippubaareista. Katuja kansoittavat monenlaiset tuoreet siirtolaiset: helleenien ja egyptiläisten lisäksi ainakin joka sortin latinot, bangladeshilaiset, kroaatit, brasilialaiset ja albaanit. Edullisia ja kotoisia ravintoloita on valtavasti. [...]

En ole ikinä tajunnut suomalaisten innostusta valmismarinoituun lihaan. Teollinen neonoranssi mönjä hämää kuluttajan uskomaan että parhaat päivänsä ohittaneesta raadonpalasta kannattaa vielä maksaa täysi hinta. En juuri koskaan osta mitään valmiiksi marinoitua – ellei mukaan lasketa satunnaisia sydänkesän kanaa brutale -grillaushetkiä (pallogrilli esiin auton takakontista ja ateria pystyyn minimaalisin välinein tienposkeen). Tekemättä aiheesta fMRI-tutkimusta pystyn nimittäin [...]

Pari päivää sitten tuumin, mitä tehdä jääkaappiin jääneelle ylimääräiselle parin sadan gramman pätkälle poron sisäfileetä. Pieni googletus antoi idean riimiporon tekemisestä. Riimi-sana liitetään useimmiten härkään, ja se tarkoittaa suolattua, maustettua tai marinoitua, paperinohuiksi siivuiksi leikattua raakaa fileetä tai paistia. Poro sopii tähän tarkoitukseen mainiosti, ja lihan graavaaminen on todella helppoa. Tällä kertaa en kirjoita varsinaista [...]

Pastanjauhajien herkullisen näköinen pippuripihvi sai sisäisen antivegaanini nostamaan päätään, ja lihanhimohan siinä heräsi. Monet pitävät sisä- ja ulkofileestä niiden vähärasvaisuuden ja mureuden vuoksi. Oma suosikkini on kuitenkin entrecôtee. Sen kalvot ovat pehmeitä, ja runsas marmorointi pitää lihan mehukkaana. Entrecôtee on mielestäni myös fileitä aromikkaampaa. Eipä silti, kyllä minuun uppoaa sisä- ja ulkofileetkin. Ja mieluiten yhtä [...]